Minkälaisia kaupunkimme olivat keskiajalla? Kämäsiä, pieniä tuppukyliä, luultavasti. Kaupunkien lukumäärälläkään ei suuremmin voi hurrata, sillä 1200-luvulla Suomessa oli vain yksi kaupunki, Turku. 1300-luvulla oli jo neljä kaupunkia ja 1400-luvulla peräti kuusi kaupunkia. Kyseiset kaupungit ja elämän keskipisteet olivat Turku, Porvoo, Viipuri, Ulvila (nykyinen Pori), Rauma ja Naantali. Kaikki kaupungit sijaitsivat rannikolla, ja vanhin näistä oli Turku.
 |
| 1200-luvulla rakennettu Turun linna. © Markus Koljonen |
Kaikki kaupungit olivat aluksi hyvin pieniä. Esimerkiksi Turussa oli vain parituhatta asukasta. Talot olivat puusta rakennettuja ja ainoastaan kirkko ja muut julkiset rakennukset olivat rakennettu kivistä. Taloissa oli turve- tai tiilikatot. Ikkunat olivat pienet, ja ne peitettiin yöksi puuluukuilla. Kadut olivat kapeat ja kivettömät ja ennen kaikkea pimeitä, varsinkin yöaikaan, koska mitään valaistusta ei ollut.
Tärkein ja mahtavin ryhmä kaupungin asukkaista olivat kauppiaat. He olivat alkuaan kokonaan ja myös myöhemmin suurimmaksi osaksi saksalaisia. Toki suomalaisiakin kauppamiehiä oli, esimerkiksi 1400-luvulla Turussa oli kaksi suurta kauppiassukua, Suurpää ja Karvatasku.
Huomattavan yhteiskuntaluokan kauppiaiden jälkeen muodostivat käsityöläiset. Eli suutarit, muurarit, räätälit yms. Kaupunkien kauppiaita ja käsityöläisiä nimitettiin yhteisellä nimellä porvareiksi.
Elämä oli tietysti kaupungeissa paljon vilkkaampaa kuin maaseudulla. Kaduilla liikkui paljon ihmisiä, oli myös sairaita, kerjäläisiä ja rampoja, jotka keräsivät almuja. Vilkkainta oli toreilla ja kauppojen edustoilla. Iltaisin sulkeuduttiin huoneisiin, koska pimeän tullen ei ollut turvallista liikkua valaisemattomilla kaduilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti