Kanit mökillä

Isot jättikanit asuvat tällä hetkellä pienessä ulkovarastossa. Ne vain saavat niin suuren määrän papanoita aikaan ihan viiden minuutin sisään, ettei niitä takapihalla viitsi kovin kauaa kerralla pitää, siinä nimittäin olisi piha oikeasti nappuloita täynnä päivän, parin päästä. Ja vielä kun ne ovat aivan jumalattoman isoja, sokeripalan kokoisia suunnilleen.

Kanit lähtivätkin mukaamme käymään mökillä, mikä sijaitsee tässä parinkymmenen kilometrin päässä. Automatkat näiltä isoilta sujuu yhtä letkeästi kuin koiriltakin, toki kuumemmilla keleillä ne matkustavat mielummin jalkatiloissa viileässä, mutta näillä viileillä keleillä ne köllöttelevät takapenkillä kuin olisivat koko ikänsä auton kyydissä istuneet.

Mitään hihnojakaan nämä eivät tarvitse, sillä eivät lähde ihmisistä kauas, antavat kiinni ja suurimman osan ajastahan ne söivät pihalta löytyviä voikukan alkuja. Pihapiirissä ne nätisti pomppivat ja haistelivat kolme tuntia, ihmisten puuhaillessa omiaan. Ja mökki sijaitsee niin keskellä metsää, että autoteitä tai muutakaan asutusta ole lähimaillakaan.

Voikukat ja muu vihreä katosikin aika nopeasti parempiin suihin.

Rakas Reikäkorva. Nimi ei tosin enää kuvaa kania niin hyvin kuin ennen, kun kanilla oikeasti oli  reikä korvassa, kiitos toisen kanin pureman. Sittemmin koko palanen repesi irti ja nyt elellään sitten repalekorvan  kanssa.

Takana näkyvä kota erityisesti kiinnosti kaneja, ja sitä tutkittiin ja nuuhkittiin hyvinkin perusteellisesti.