.jpg)
Ihan aikoinaan vappu oli keskiaikainen kirkollinen juhlapäivä 700-luvulla eläneen Valburgissin pyhimykseksi julkistamisen päivä, mutta nykyään sitä ei enää kirkkopyhäksi lasketa. Koko vappu-nimitys on kuitenkin sieltä lähtöisin.
1800-luvulla vappu siirtyi Ruotsista Suomeen ylioppilaiden kevätpäivänjuhlaksi ja vuonna 1889 vapusta tuli virallisesti työväen yhteinen juhlapäivä. 1900-luvun alussa vappu merkitsi paljon muutakin kuin ylioppilaiden(tai aikuisten) juopottelupäivää, vaikka kyllä jo siihen aikaan vappuna otettiin ilo irti ja opiskelijanuoret juhlivat kaduilla ja ravintoloissa.
Suomessa ensimmäistä työväen vappua vietettiin 11.5.898, hienosti alkoholilakon merkeissä. Jo 1900-luvun alussa vappua alettiin pitämään suurena työväen juhlapäivänä. Työväki osoitti vappuna voimansa vappumarsseilla, eikä suinkaan serpentiinejä heitellen. Itse asiassa serpentiinit, ilmapallot ja vappuhuiskut tulivat osaksi suomalaisten vappua vasta 1920-luvulla.Jo tuolloin vapun tapahtumista kirjoitettiin kuitenkin paljon seuraavan päivän lehdissä, kuten varmaan nykyäänkin jotkut löytävät iltalehtien otsikoista itsensä, jos tuli edellisenä iltana hölmöiltyä.
Vuonna 1944 säädettiin laki, että vapun tulee olla työntekijöille vapaapäivä, olkaamme tästä oikein iloisia.
Tuohon aikaan vappuna oli tietenkin tapana syödä, ja tietenkin myös juoda runsaasti. Lisäksi kierettiin konsertteja ja mentiin ravintoloihin syömään vappulounasta. Vapun ruoasta sen verran, että sima on mainittu jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen, keltaisen siman valmistus alkoi vasta 1700-luvulta, mutta sima tuohon aikaan kuului lähinnä porvariperheiden ja pappiloiden pariin. Samoin tippaleipien juuret yltävät samoille ajoille asti. Eli aika pitkät perinteet on vapullakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti